sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Onko luomulla tai vähän paremmalla maitotilalla mikään vialla?


Me käytiin eilen luomumaitotilalla, joten kerron tänään siitä. Tässä postauksessa ei ole kuitenkaan mitään järkyttäviä kuvia. Kyseisellä tilalla oli itse asiassa yli luomun minimivaatimukset joissain asioissa, mutta sillä ei oikeastaan ole itselleni mitään merkitystä.

Plussaa kuitenkin siitä, mitä kaikkea tuottaja myönsi! Tässä sellaista puheista kerättyä, mitä kaikki tuottajat eivät todellakaan myönnä eri mieltä oleville tai kuluttajille:

- Nauta tunnistaa vain n. 60 lajitoveriaan ja sen takia sitä suurempia laumoja ei pitäisi olla.
- Lehmälaumassa on arvojärjestys.
- Lehmillä on laumassaan ns. parhaita kavereita ja vähemmän hyviä kavereita.
- Emoilla on hoivavietti, ja emo ja vasikka huutavat toistensa perään päiviä erottamisen jälkeen.
- Jokainen lehmä on yksilö ja osaa toimia itse ja haluaakin toimia itse.
- Lypsylehmiä ja lihanautoja kyllä tehotuotetaan Suomessa, monen sadan naudan laumoja on tiloilla samoissa tiloissa. Siitä huolimatta, että lehmä ei pysty silloin tunnistamaan kaikkia lajitovereitaan.
- Luomumerkintä ei takaa eläinten hyvinvointia.
- "Vapaan lehmän maito" on täyttä huijausta (sehän meinaa pihattolehmien maitoa).
- Tiesi, että yleensä lehmiä ruokitaan Suomessa väärin, mikä myös on epäterveellistä.
- Tiesi, että suomalainen lihantuotanto, esim. sikojen, on kaukana omavaraisesta, että soijaa tuodaan mielettömästi lihataloutta varten Suomeen. Hyvin ottanut selvää muustakin tuotannosta siis.
- Myönsi, että olisi helppoa vaihtaa viljelemään härkäpapua.
- Myönsi, että eläinten kannalta eläinsuojelulain minimit ovat tosi huonot, varsinkin parsinavetat. Ja myös luomun minimivaatimukset.
- Ei voi sanoa, ovatko nämä lehmät onnellisia, mutta jos kukaan tuotantonauta voi olla onnellinen, on sitä mieltä, että nämä heidän ovat lähimpänä. Ei siis sanonut, että välttämättä ovat, ei puhunut lehmien puolesta pahemmin vierailun aikana. Myönsi myös, että ennen pienemmässä tilakoossa ja siis parsinavetassa, heidän silloiset lehmänsä ehdottomasti voivat huonosti.

Mutta.



Kuvassa on vasikka kyseiseltä tilalta. Hänen korvamerkeissään lukee "MAKKARA".

Grillaatko seitannakkia, vai Makkaraa? Tai maksatko (kenties tietämättäsi) Makkaran erottamisen emostaan (ostamalla maitoa, luomua tai ei)? Maksatko siitä, että puolet vasikoista joutuu vasikkakasvattamoihin kasvamaan pihviksi, ja puolilta taas jatkossa viedään omat vasikat vuosittain? Maksatko siitä, että Makkara elää sukupuolestaan riippumatta vain murto-osan elämästään?




Sillä ei ole vasikoiden elämän kannalta paljoa merkitystä, että ne sattuvat asumaan luomumaitotilalla. Näidenkin vasikoiden elämät jäävät joka tapauksessa, tälläkin tilalla, naurettavan lyhyiksi. Jos sattuu olemaan sonni, kiidätetään pian ei-luomuun vasikkajuottamoon ja teurastetaan vieläkin aiemmin kuin lypsylehmät. Jos on naaraspuolinen, edessä on muutama vuosi lypsykoneena. Tällöin lehmä joka vuosi uudelleen erotetaan juuri synnyttämästään vasikasta, ja pian: lehmä siitä huolimatta teurastetaan. Tällä tilalla keskimäärin n. (jos meille annettiin oikea arvio) 6-vuotiaana, yleensä (luomutiloillakin) 4-5 -vuotiaana, eli pian lehmien tultua täysikasvuisiksi. Luontaisesti lehmä voisi elää melkein 20-vuotiaaksi.


Miksi lehmät sitten elävät niin lyhyen aikaa myös maidontuotannossa? Siksi, että ne kaikki sairastuvat varhain. Miksi? Koska lypsylehmien vartalot eivät kestä sitä jatkuvaa maidontuotantoa. Varsinkaan, kun ne on jalostettu tuottamaan paljon enemmän maitoa, mitä olisi terveellistä ja myös synnyttämään ensimmäisen kerran paljon aikaisemmin, kuin olisi terveellistä. Tuottaja kertoi, että he eivät lopeta (ihan tuotannollisistakin syistä) tervettä lehmää, ellei naudalla ole esimerkiksi utare"vikaa" tai muuta tuotannollista "vikaa".



Tästäkin tilasta, joka on sentään keskimääräistä paljon parempi luomutila, tuottajan kertomia ikäviä faktoja kuuli paljon. Tässä mielestäni tärkeimpiä:

- Keinohedelmöityksen ajaksi eläin kiinnitetään päästään ja keinosiementäjä työntää nyrkkinsä lehmän peräaukkoon. Lehmä ei pidä tästä. Tuottaja ei osannut sanoa kuitenkaan stressaamisen tasoa, mutta epäili, että pienikasvuisilla ensikertalaisilla ei ole mikään miellyttävä kokemus, koska peräsuolikin on pienempi.
- Lehmät poikivat 2-vuotiaana ensimmäisen kerran (vaikka lehmä ei silloin ole vielä edes täysikasvuinen, vaan vasta 4-vuotiaana)
- Kun lehmä poikii, vasikka ja emo erotetaan toisistaan 3 päivän tai viimeistään viikon päästä. Emo ja vasikka huutavat toistensa perään monta päivää. Ihan sallittua tämäkin luomutuotannossa.
- 2-3 viikon päästä syntymästä tältäkin tilalta viedään kaikki sonnivasikat ei-luomuihin vasikkajuottamoihin. Ainakaan tälle kyseiselle tuottajalle ei kerrota, minne tiloille ne viedään, eikä hän saa mitään tietoa siitä, miten niitä jatkossa kohdellaan.
- Muualle viedyt sonnivasikat elävät keskimäärin 1,5-vuotiaiksi.



Mutta itse tuottaja oli tosiaan mukava ihminen, joka oli jopa oli tajunnut varautua vegaanisilla tarjottavilla! Vaikka ei edes oltu kerrottu olevamme vegaaneja. En muutenkaan itse asiassa ole sitä mieltä, että tuottajat itse ovat tuotannon tietyistä raadollisista käytännöistä vastuussa. Jonkun on pakko tehdä se, mistä kuluttajat maksavat. Ja kun maidontuotantoa ei pysty tekemään eläinten ehdoilla, maidon ostaminen tarkoittaa juuri niistä ikävistä puolista maksamista. Vaikka moni kuluttaja haluaa ulkoistaa vastuun, fakta on, että niin kauan kuin kuluttajat maksavat, saman verran myös tuotetaan. Jokainen on mielestäni vain omasta kulutuksestaan vastuussa.

Haluan vielä laittaa lainauksen meidän puheista, miten se suunnilleen selitti sitä, kun sairas eläin pitää lopettaa:

"Tää on se yks paha pointti, miks mä koen, et oon huono tällä alalla, ku mä oon vähän liian herkkä. Mun on kauheen vaikee aina ollu seurata sairaita eläimiä, nytkää me ei hennottu sitä laittaa ajoissa teurastamoon. Mä olen vuosien mittaan oppinu eläimen lopettamaan, mut se on mul tosi vaikeeta, mä en alkuun siihen pystyny. Mut sekin pitää pystyy tekeen, jos tällä alalla toimii, valitettavasti."

Eli ei itsekkään pidä siitä, että eläimet sairastuvat ennemmin tai myöhemmin, ja ne pitää lopettaa. Mutta oli meillä kyllä silti eri eläinkuva. Itse olen sitä mieltä, että uusia eläimiä ei pidä keinohedelmöittää sitä varten, että ne teurastetaan varhain. Maitohan on kuitenkin täysin turha elintarvike ihmiselle. Ja liha myös.


Loppujen lopuks: sillä ei ole väliä, onko se maito tai pihvi luomua. Sillä on väliä, jätätkö ne maidot ja makkarat kauppaan. Heidän takiaan se kannattaa. Jokaisen "Makkaran" takia. Apua siihen löytyy esimerkiks täältä tai täältä. ♥

13 kommenttia:

  1. Tietty sillä on väliä onko se luomua vai ei. Luomulihan rehu tulee luomupelloilta, jossa kaikki turvakaistaleet on leveämpiä ja kesannolla on enemmän peltoa. Tällöin ympäristö on paljon otollisempi harvinaisille niittykasveille, perhosille ja linnuille. Myös laidunnus on hyväksi monelle eliölle.

    Mä syön lihaa, enkä aijo sitä lopettaa. Mutta haluan että syömäni liha on onnellisempaa ja ympäristö ei kärsi sen tuottamisesta niin paljoa, kuin perinteisessä tuotannossa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millä lailla noi mainitsemasi on oleellisia asioita sen eläimen kannalta? Ei ne ole. Tiedät varmaan myös, kuinka pahat ympäristövaikutukset kaikella lihan- ja maidontuotannolla on. Siinä vaiheessa musta on aika turha saivarrella siitä, onko rehut luonnonmukaisia. Ympäristö kärsii joka tapauksessa jo niin paljon. Ja luomutuotannon erot on edelleenkin niin mitättömän pieniä verrattuna normituotantoon, että voin luvata, että tuet luomuakin ostamalla ihan yhtä ei-onnellisten eläinten tuotantoa.

      Poista
    2. Kyllä luomussa on plussapuoletkin, esim. pakollinen kipulääkitys tietyissä toimenpiteissä. Kasvissyöjä itsekin, mutta en silti täysin radikaalisti vetäis luomua samalle linjalle epäluomun kanssa

      Poista
    3. On hyvä, että nupotuksessa käytetään kipulääkitystä joo. Mut sit taas toisaalta, vasikkaa ja emoa pidetään yhdessä sen 3-5 päivää, mikä tarkoittaa sitä, että vasikka ehtii leimautua emoonsa. Sillon se side on vahvempi, ja vasikka kärsii erotuksesta vielä enemmän. Puolensa ja puolensa. Niin kuin jo sanoin, luomussa on tiettyjä vaatimuksia, mitkä on vähän parempia, mut ei mitään kovin oleellista. Ei mitään, minkä takia kannattais jatkaa maidonjuontia hyvällä omallatunnolla. Koko ala kuitenkin perustuu kamaliin käytäntöihin.

      Poista
  2. Luomu sanana on yhtä silmänlumetta. Hirvenlihaa ei voida myydä luomuna, kun ei tiedetä, onko ne käyneet ei-luomupelloilla tai lähiön pizzeriassa syömässä. Luomu ei tarkoita onnellista eikä hyvää. Jos minulla olisi varaa söisin vain onnellisten, päivätyönsä tehneiden, vastuullisten omistajien hevosten lihaa, koska niiden vaihtoehtona on päätyä pienten, osaamattomien, hevoshullujen tyttöjen lemmikeiksi tai pahimmassa tapauksessa teuraskuljetukseen halki Euroopan italialaiseksi salamiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, luomussa kyllä annetaan aika paljon painoarvoa valvotulle ruokailulle. Se on kyllä hauska, että moni sit taas ei syö hevosten lihaa ihan siks, koska se on muka niin kamalaa, kun hevosia pidetään lemmikkeinä, mut tehotuotantopossu on ok, tai kauhistellaan, jos myy hevosensa teuraaks tämän kuoltua :--D Onneks on eettisiä ja hyviä kasvisvaihtoehtoja! Ei tarvii syödä sitä hirveäkään tai hevosia. :)

      Poista
    2. Miten hirvikantaa pitäisi sitten säädellä, kun jotenkin se on pakko tehdä?

      Poista
    3. Jättämällä sudet eloon, ne metsästää niitä. :) Suomessa on niin pieni susikanta, että tällä hetkellä hirviä onkin valtavasti. Mutta jos susia ei tapeta, niin ne tappavat kyllä hirviä, eikä kanta pääse kasvamaan liian suureksi.
      Lisäksi, hirvikantaa ei olisi pakko säädellä, jos rakennettaisiin teiden viereen aidat, mistä hirvet ei pääse läpi. Siinä ei oo järkeä, että kun ihmiset itse haluaa esimerkiks ajaa autoa, ja sen takia aletaan tappamaan. Ratkaisu on tehdä itse myönnytyksiä, ei tappaa turhaan niitä lajeja, jotka oli metsässä ensin, ennen niitä teitä.

      Poista
  3. Luomu on tosiaan pelkkä sana todella löyhillä kriteereillä. Mun mielestä luomu tarkottaa lähinnä sitä ettei eläimeen pumpata kemikaaleja, mikä on tottakai hyvä (etenkin lihaa syövien ihmisten kannalta koska kemikaalithan siirtyy heti syöjään) mutta ei takaa hyviä oloja. Todella hyvä postaus, pistää varmasti monen silmänsä tältä asialta sulkevan miettimään :)

    minna /blic

    VastaaPoista
  4. "Lehmät poikivat 2-vuotiaana ensimmäisen kerran (vaikka lehmä ei silloin ole vielä edes täysikasvuinen, vaan vasta 4-vuotiaana)"

    Animalian mukaan lehmät on täyskasvuisia kun ne painaa 220 kg? Eli miten on, uskonko siihen mitä Animalia sano vai sun sanaan? Paljonko lehmä painaa kun se on täyskasvuinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Animaliankin sivuilta löytyy, että lehmää pidetään vasta 4-vuotiaana täysikasvuisena. En löytänyt niiden sivuilta tuota painoasiaa. Tarkoittaisko tuo sitä, että sen ikäisinä ne on sukukypsiä? Kuulostais loogisemmalta, koska lehmät ei ole tuon painoisina täysikasvuisia.
      Muistakin nyt tsekkaamistani lähteistä löytyy, että vasta 4-vuotiaana lehmät ovat täysikasvuisia. Maidontuotannon emolehmien painot vaihtelee rodun mukaan, eli Ayrshire-rodun yksilöiden (joita on eniten Suomessa) paino on keskimäärin aikuisena 580kg, Holstein-friisiläisen rodun yksilöiden paino keskimäärin 630kg. Sit on niitä kevyemmät suomenkarjat, mut niitä ei juuri oo tuotannossa. Lihakarjan edustajat täysikasvuisina yleensä painais enemmän ja sonnit painaa enemmän samanikäisinä.

      Poista